Suomen Tuulienergia - FWT Oy tiedottaa alan tapahtumista.

26.03.2004


25. maaliskuuta kuluvana vuonna pidetiin merkittävä tuulivoima-alan seminaari Hanasaaressa, jossa oli paikalla myös Ministeri Pekkarinen.


ENERGIA-ALAN KESKUSLIITTO RY FINERGY
SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote 25.3.2004

TUULIVOIMA VAHVAAN KASVUUN

Vuoden 2003 lopussa oli maailmalla asennettuna tuulivoimakapasiteettia noin 40 GW. Euroopan tuulivoimayhdistyksen (European Wind Energy Association, www.ewea.org) arvioiden mukaan vuotuiset markkinat ovat noin kahdeksan miljardia euroa. Niiden arvioidaan kasvavan 15–25 miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä.

Tuulivoima yleistyy Euroopassa ja kasvaa Suomessa

Suomalaisella teollisuudella on tällä hetkellä vahva jalansija tuulivoimaloiden päävoimansiirron komponenteissa (generaattorit ja vaihteistot) sekä materiaaleissa (lavat ja tornit). Vuonna 2003 suomalainen tuulivoimateknologiavienti oli noin 200 miljoonaa euroa. Olettaen, että suomalaiset yritykset pitävät nykyiset suhteelliset markkinaosuutensa, arvioidaan viennin arvon vuonna 2010 olevan noin miljardi euroa vuodessa.

Uusien tuotteiden mahdollisuudet sekä uuden suomalaisen tuulivoimalaitoksen pääsy kasvaville markkinoille voivat kaksinkertaistaa tuulivoima-alan yritysten vientivolyymin. Uusille innovaatioille povataan myös hyviä vientimahdollisuuksia.

Tavoitteena on nostaa tuulivoiman käyttö kymmenkertaiseksi Suomessa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tällä hetkellä tuulivoimaa on käytössä yli 50 MW. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoite on nostaa tuulivoiman asennettu kapasiteetti 500 MW:iin vuoteen 2010 mennessä, jolloin tuulivoiman osuus Suomen sähkönhankinnasta olisi runsas prosentti.

On arvioitu, että tällainen tuulivoiman osuuden kasvu voisi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 0,8 miljoona tonnia eli kahdeksan prosenttia Suomen vähennystavoitteesta.

Tuulivoimalle laaja tuki

Suomeen pyritään samaan uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman tavoitteiden mukaisesti tuulivoimaa taloudellisella ja avoimiin energiamarkkinoihin sopivalla tavalla. Samanaikaisesti Suomeen luodaan tuulivoima-alan vientiteollisuuden tarpeita tukeva kansainvälisesti korkeatasoinen tuotekehitysympäristö.

Nämä kaksi tavoitetta tukevat toinen toisiaan, kun tuulivoimateollisuus kehittää yhä taloudellisempia Suomen oloihin sopivia ratkaisuja ja kun kotimainen tuulivoimatuotanto toimii samalla vientiteollisuuden vahvoina kotimarkkinoina.

Tuulivoima-alan vahva kasvu on Suomelle mahdollisuus. Mahdollisuuden kääntäminen liiketoiminnan ja työllisyyden kasvuksi myös Suomessa haastaa luomaan tuulivoimateknologialle parhaat mahdolliset kehittymisen edellytykset. Kehittyminen edellyttää kaikilta entistä määrätietoisempaa otetta kannustavien toimintamallien kehittämiseksi, tutkimus- ja teknologiainvestointien kasvattamiseksi, demonstraatiohankkeiden lisäämiseksi sekä yliopisto-opetuksen kehittämiseksi.

Lisätietoja antavat:
Jouni Tolonen, Energia-alan Keskusliitto ry Finergy, (09) 6861 6223
Merja Paakkari, Suomen Tuulivoimayhdistys ry, 040 771 6114
Pekka Pokela, Teknologiateollisuus ry, (09) 1923 282

Liite

ENERGIA-ALAN KESKUSLIITTO RY FINERGY
SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

KANNANOTTO TUULIVOIMA-ALAN KEHITTÄMISEKSI SUOMESSA

Nykytilanne ja mahdollisuudet

Suomessa on tällä hetkellä tuulivoimaa miltei 50 MW. Tuulivoiman tekniset tuotantomahdollisuudet rannikko- ja merialueillamme ovat otolliset. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoite on nostaa tuulivoiman asennettu kapasiteetti 500 MW:iin vuoteen 2010 mennessä, jolloin tuulivoiman osuus Suomen sähkönhankinnasta olisi runsas prosentti. On arvioitu, että tällainen tuulivoiman osuuden kasvu voisi vähentää CO2-päästöjä jopa 0,8 miljoona tonnia eli noin 8% Suomen vähennystavoitteesta.

Tuulivoima on ollut voimakkaassa kasvussa erityisesti Euroopassa. Vuoden 2003 lopussa tuulivoimakapasiteettia oli asennettuna noin 37 GW. Euroopan tuulivoimayhdistyksen arvioiden mukaan vuotuiset markkinat ovat noin 7 miljardia euroa (7 GW), ja niiden arvioidaan kasvavan 15–25 miljardiin euroon (15–25 GW:iin) vuoteen 2010 mennessä.

Suomalaisella teollisuudella on tällä hetkellä vahva jalansija tuulivoimaloiden päävoimansiirron komponenteissa
(generaattori ja vaihteisto) sekä materiaaleissa (lavat ja tornit). Torneja valmistetaan kotimaan markkinoille. Suomalaiset tuulivoimateknologiayritykset muodostavat teknologiaklusterin. Vuonna 2003 suomalainen tuulivoimateknologiavienti oli vajaat 0,2 miljardia euroa. Olettaen, että suomalaiset yritykset pitävät nykyiset suhteelliset markkinaosuutensa, arvioidaan viennin arvon vuonna 2010 olevan 0,8–1,2 miljardia euroa vuodessa (kokonaismarkkinat 15–25 miljardia euroa). Uusien tuotteiden mahdollisuudet sekä uuden suomalaisen tuulivoimalaitoksen pääsy kasvaville markkinoille voivat kaksinkertaistaa tuulivoima-alan yritysten vientivolyymin, joka on arvioitu nykyiselle tuotevalikoimalle. Uusille innovaatioille povataan myös hyviä vientimahdollisuuksia.

Merkittävimpiä tuulivoimateknologian kehitystrendejä ovat yksikkökokojen kasvu, säädön ja älyn lisääntyminen kaikissa laitoksen komponenteissa, projektikokojen kasvu, sekä laajamittaisen merituulivoiman rakentamisen käynnistyminen.

Tuulivoimateknologian kehitys antaa toiveita sen taloudellisuuden parantumisesta ja sitä myötä investointien lisääntymisestä
myös Suomessa. Tämä tukisi yhdessä tutkimus- ja kehittämispanostusten kanssa myös suomalaisten vientiyritysten menestymismahdollisuuksia niiden pyrkiessä pääsemään voimakkaasti kasvaville maailmanlaajuisille tuulivoimaliiketoiminnan miljardimarkkinoille tai pysymään siellä.

Tavoite
Suomeen pyritään samaan uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelman tavoitteiden mukaisesti tuulivoimaa taloudellisella ja avoimiin energiamarkkinoihin sopivalla tavalla. Samanaikaisesti Suomeen luodaan tuulivoima-alan vientiteollisuuden tarpeita tukeva t&k-ympäristö.

Nämä kaksi tavoitetta tukevat toinen toisiaan, kun tuulivoimateollisuus kehittää yhä taloudellisempia Suomen oloihin sopivia ratkaisuja ja kun kotimainen tuulivoimatuotanto toimii samalla vientiteollisuuden vahvoina kotimarkkinoina.

Tarpeet ja toimenpiteet

1. Kannustavat toimintamallit kotimaassa

Energiayrityksille tuulivoimarakentamisen lähtökohtana on kannattavuus kuten muissakin voimalaitosinvestoinneissa. Teknologian kehittämisestä huolimatta tuulivoima ei ole vielä kilpailukykyinen tuotantomuoto sähkömarkkinoilla, minkä vuoksi tuulivoiman lisäämisen edellytyksenä ovat tuet. Suomessa tuulivoiman käyttöönoton edistäminen perustuu nykyisin valtion investointiavustukseen sekä sähköveron palautukseen. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi suurempia summia kuin valtion budjetissa on tarkoitukseen varattu.

Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla tuulivoiman kilpailukyvyn parantaminen niin, että tuulivoima on aidosti kilpailukykyistä energiamarkkinoilla. Tuulivoimateknologian kehittäminen ja uutta teknologiaa käyttävien demonstraatiohankkeiden edistäminen on siksi tärkeää.

Tukien tulee olla kustannustehokkaita, eli ne tulee myöntää kohteisiin, joissa niillä saavutetaan mahdollisimman suuri tuulivoimatuotannon lisäys. Tukiohjelmien tulee olla pitkäjänteisiä ja investoijan kannalta ennustettavia.

Tuulivoiman tai muiden tuotantomuotojen tukeminen ei kuitenkaan saa merkitä uusia lisärasitteita energian hintaan. EU:n päästökaupasta tulee lisäkustannuksia päästöjä aiheuttavalle tuotannolle, mikä parantaa päästöttömien tuotantomuotojen suhteellista kilpailukykyä.

Tuulivoimahankkeiden lupaprosessin läpimenoaikoja tulee lyhentää. Nykyiset kaavoitus- ja lupamenettelyt kaipaavat kehittämistä uusiutuvan sähkön edistämisdirektiivin mukaisesti.

Investointiin liittyvien riskien pienentämiseksi tarvitaan luotettavia tuulivoiman tuotantoarvioita. Tuotantoarvioiden luotettavuuden parantamiseksi tarvitaan julkisella rahoituksella toteutettu avoin yksityiskohtainen tuuliresurssikartta, joka kattaa ainakin rannikko-, meri- ja tunturialueet 100 m:n korkeuteen saakka. Käyttökokemusten seuranta ja julkinen raportointi auttavat käyttöön liittyvien riskien arviointia ja sitä tulee jatkaa ja kehittää edelleen.

2. Teknologiainvestoinnit sekä investoinnit demonstraatio- ja prototyyppihankkeisiin Vientimarkkinoille pääseminen ja niillä pysyminen edellyttävät kehitystyötä, räätälöityjä tuotteita ja kykyä soveltaa uusinta materiaali- ja valmistusteknologiaa, sulautettuja älykkäitä säätöratkaisuja ja muuta uutta teknologiaa tuulivoimalaitosten komponentteihin. Julkiset teknologiainvestoinnit yhdessä yritysten kanssa on keskeisessä asemassa. Tekesin panostusmahdollisuudet tuulivoima-alan soveltaviin teknologiahankkeisiin on turvattava.

Uuden teknologian demonstroiminen lähellä antaa mahdollisuuden seurantaan, arviointiin ja jatkokehitykseen. Kertaluonteiset KTM:n avustukset investointiin sekä Tekesin tuki pilottihankkeisiin ja niihin olennaisesti kuuluviin kenttämittauksiin ovat tärkeässä asemassa demonstraatiohankkeiden toteutumiselle. Suomi on kansainvälisesti ajatellen otollinen paikka pohjoisiin oloihin kehitetyn tuulivoimateknologian testausasemalle.

Vientimahdollisuuksien saavuttamiseksi tarvitaan kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten lisäksi teknologiatoimittajia ja alihankkijoita myös kotimaassa. Yksittäisten yritysten lisäksi myös koko teollisuusklusterin kilpailukyky on saatava kansainväliselle tasolle.

EU-rahoitusta demonstraatiohankkeisiin tulisi voida hyödyntää paremmin yhdessä kotimaisen julkisen tuen kanssa.

3. Osaamispohjan kasvattaminen ja t&k-toiminnan kehittäminen Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan perustutkimusta, jolla pyritään osaamisen ja osaajien kasvattamiseen alan tarpeisiin. Energia-alan perustutkimuksen taso tulisi varmistaa sekä Tekesin että Suomen Akatemian piirissä.

Uusiutuvien energiamuotojen ylemmän asteen opetusta ja koulutustarjontaa tulee kehittää, jotta uuden teknologian osaamispohja on jatkossa entistäkin vankempi luomaan menestyviä energia-alan innovaatioita. Uutta opetustarjontaa tulisi kehittää erityisesti yliopistotasolla.

Tuulivoimatutkimukselle Suomessa tarvitaan keskitetty koordinaatio. Tekesin teknologiaohjelma takaisi laajan pohjan alan huipputeknologian kehittämiselle, kansainvälisen verkostoitumisen yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken sekä tutkimustiedon hyvät levittämismahdollisuudet. Ohjelma loisi puitteet myös uusien liiketoimintojen kehittymiselle teknologian kehitystyön rinnalla, ja antaisi potkua uusille innovaatioille. Yritysten rooli teknologiaohjelman toteuttamisessa on tietenkin keskeinen.

Espoossa 25.3.2004

Jouni Tolonen, Energia-alan Keskusliitto ry Finergy, (09) 6861 6223
Merja Paakkari, Suomen Tuulivoimayhdistys ry, 040 771 6114
Pekka Pokela, Teknologiateollisuus ry, (09) 1923 282

--------------------------------------------------------------------------------
04.03.2004

Lainauksia PVO Oy:n toimitusjohtajan Timo Rajalan puheesta Suomalaisen Energian päivillä 27.02.04
Tekstin jälkeen STE Oy:n toimitusjohtajan kovat kommentit.



"Yhtiön tuulivoimaohjelma on pitänyt sisällään laajaan merituulivoiman rakentamisedellytysten selvittämisen Kokkolan edustalle, suomalaisen tuulivoimalaitosten valmistusta eli Winwind:n tuotannon käynnistämisen sekä oman 8 MW tuulivoimatuotannon rakentamisohjelman. Yhtiöllä on omien hankkeidensa kautta syntynyt selkeä käsitys siitä, mitkä ovat tekniset, taloudelliset, ympäristölliset ja oikeudelliset edellytykset rakentaa lisää tuulivoimaa Suomeen. Tosiasiat osoittavat, että tuulivoiman rooli Suomessa jää pieneksi.

Tuulivoima edellyttää poikkeuksellisen korkeaa valtion tukea. Tämä tuki on ollut perusteltua tähän asti, koska sekä ilmastolliset että teknologiapoliittiset syyt ovat olleet olemassa. Hyvin nopeasti olemme tilanteessa, että viennin edistäminen perusteena alkaa olla historiaa. Emme tarvitse kymmeniä tai satoja kotimaisia referenssiä, vaan pienempi määrä riittää. Ilmastopoliittisesti on tehokkaampaa tukea bioenergiaa kuin tuulivoimaa.

Tuulivoiman osalta on syytä muistuttaa suurmittakaavaisen tuulivoimatuotannon ongelmista. Tuulivoiman ylitarjonta on pudottanut Tanskan hinta-alueella pörssihinnan ajoittain nollaan. Lisäksi tuulituotannon huonon ennustettavuus aiheuttaa vaikeuksia. Tanskalainen tuulivoiman aiheuttama suuri säätötarve heikentää sähkön laatua ja rasittaa vesivoimakoneistoja, aiheuttamalla mm. gavitaatiota. EON esitteli Berliinissä lukuja, jossa tuulivoimatuotantoa oli myyty Saksan markkinoille yli 2000 MW enemmän kuin mitä toteutunut tuotanto ko. päivänä oli. Tuotannon korvaaminen nopeasti on vaikeaa ja kallista. Saksassa pitäisi myös rakentaa koko maan halki uutta siirtokapasiteettiä, jotta tuulisähkö saadaan sinne missä on kulutusta. Investointi on erityisen kannattamaton siksi, että linjojen käyttöaste jää alhaiseksi."
------------------------------

Palstanpitäjän kommentit:
1.
PVO Oy on ydinvoimayhtiö. Ydinvoimayhtiöillä on paljon rahaa, sitä voi jopa tuhlatakin ts. heittää vaikka tuuleen. Useita miljoonia markkoja tuhlattiin tutkimukseen, jonka valmistumisen jälkeen sanomalehtien otsikoissa luki suurin kirjaimin "Tuulivoiman rooli Suomen energiasektorilla on pieni."

No niin, tuon olisi tiennyt ilman tutkimuksiakin.

2.
Onko n. 35% investointituki todellakin poikkeuksellisen korkea valtiontuki? Käytännössä tukea saavat vain jo valmiiksi rikkaat yhtiöt. Todellisuudessa hakeminen on poikkeuksellisen byrokraattista pienille yhtiöille, joten PVO Oy:n kaltaisten yhtiöiden johtajien ei kannattaisi olla siitä huolissaan. PVO Oy kun hakee valtion tukia ostaessaan omia voimaloitaan ylihintaan.

3.
Suurimittaisen tuulivoimatuotannon asiassa Suomen tuulienergia - FWT Oy on periaatteessa samaa mieltä. Nimittäin ongelmia tulee, jos kymmeniä esim. 2.3 MW tuulivoimaloita pystytetään pienelle alueelle. Silloin kun on tyynempi viikko, niin kaikki voimalat seisovat eikä parin kolmen miehen huoltoporukka ehdi suorittamaan niitä huoltoja, jotka tyynellä pitäisi tehdä. Ja sitten kun alkaa tuulemaan ja jossain 2.3 MW voimalassa on vika, joka ei salli pyörittämistä niin silloin menetetään seisotettavan voimalan kohdalla tuotantopäiviä.

Jos huoltoryhmiä olisi enemmän, vaikuttaisi se tuulisähkön hintaan korottavasti ja jos sähkön myyntihinta nousee tietyn rajan yli ei sitä enää kukaan osta ja homma loppuu siihen.

Se, että pörssihinta putoaa vaikka nollaan ei haittaa mitään. Asiakkaaltahan peritään aina maksimihinta vaikka sähkö ei olisi tuotettukaan ilmaisella tuulella. Ja miksi tuulisähkö hinnoteltaisiin samoin perustein kuin ydinsähkö tai Norjalainen vesivoimasähkö?

Jos joku myy tuulisähköä (tässä tapauksessa ilmeisesti tehoa "2000 MW") enemmän kuin sitä tuotetaan, niin hänellä on logiikassaan jotain pahasti vialla. Tuulisähköä kun ei yksinkertaisesti myydä tehojen mukaan kun sitä tehonappulaa ei ihminen voi kääntää muutakuin pienemmälle. Sitä tehonappulaa kääntelee suuremalle ja pienemmälle vain tuuli.

Tässä esimerkkitapauksessa syypäinä taitavat olla nämä "Pörssimeklarit" jotka ovat tehneet tuulisähköstä taas itselleen kannattavan busineksen.

Tommi Rautio 07.03.2004
21.01.2004
Tommi Rautio: Tuulivoima on nykypäivää
 Lyhentämätön versio

Iltalehti, julkaistu lyhennettynä 22 tammikuuta 2004

Korjauksena 12.1. ja 16.1. Iltalehdessä esitettyihin tuulivoimalausuntoihin tahdon ilmoittaa, että Euroopassa tuulivoimarakentaminen on nykypäivää ja arkista puuhaa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Esim. Espanjassa on pakko rakentaa tuulivoimaloita, koska maassa on paljon syrjäalueita, jossa sähköistäminen esim. yksinomaan diesel generaattoreihin perustuen olisi turhan kallista ja vaivalloista. Tuulella säästetään runsaasti tuontiöljyä. Euroopassa on maita, jossa sähkö on jo perinteisesti niin kallista, että on taloudellisesti kannattavaa investoida tuulivoimarakentamiseen.

Toiseksi tuulivoimarakentamisella ei pysäytetä ilmastonmuutosta. Kukaan oikea tuulivoima-asiantuntija ei ole koskaan näin väittänyt. Vihreät poliitikot ovat kyllä vaaliaseenaan käyttäneet tuulivoima teemaa mm. korvatakseen 5., 6. ja 7. ydinvoimalan. Tosiasiassa runsaallakaan tuulipuistorakentamisella ei voida ainuttakaan ydinvoimalaa korvata. Nämä kaksi energiantuotanto muotoa ovat niin erilaisia ja soveltuvat erilaisille kuluttajille, että molempia tarvitaan tällaisessa maassa. Maassa joka lähihistoriamme lyhyen itsenäisyytemme aikana rakennettiin huippuvauhdilla valmiiksi ja automatisoiduksi. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii asenne muutoksen ja sekään ei ratkaise ongelmaa yhden sukupolven aikana. Ilmansaaste päästöjen väheneminen on totta tuulisähkön tuotannon yhteydessä, mutta sekin vaikutus tulee taloudellisten lainalaisuuksien kautta.

Kolmas korjauksen paikka koskee tuulivoimaloiden maisemakysymyksiä. Suomessahan tuulivoiman rakentamisbuumi osui aikaan, jolloin 200 ja 300 kW voimalat olivat voimalavalmistajien tuotantolinjoilla. Vuosina 1991-1994 voimaloita pystytettiin esim. Tanskassa pelloille suuriksi tuulipuistoiksi. Suomeen tilattiin muutamia voimaloita seuraaviin kohteisiin: Korsnäs, Kalajoki, Siikajoki, Hailuoto, Kemi, Pori, Paljasselkä ja Pyhätunturi. Suomessa rakennettiin yksittäisiä voimaloita koemielessä ns. tuulimittareiksi. Voimaloita pystytettiin meren rannoille, jolloin ne ovat lähellä rannalla asuvia ihmisiä. Nyt tuulivoimarakentaminen suuntautuu merelle alueille, jossa on syvyyttä maksimissaan 5-6 metriä. Voimaloita ei tarvitse pystyttää edes rantaveteen vaan jopa 5-15 km rannasta. Näin etäällä rannasta sijaitsevat tuulivoimalat eivät aiheuta maisemahaittoja siinä mielessä kuin vastustajat pyrkivät väittämään. Totta kai ne näkyvät hyvällä säällä rantaan, mutta niin näkyvät kaikki muutkin ihmisen rakentamat ja luonnon luomat muodot. Toisin sanoen tuulivoimarakentaminen Suomessa muuttuu kovastikin toisenlaiseksi kuin se on ollut.

Neljäs korjaus ja huomautus koskee jo pitkään tapetilla ollutta tavoitetta tuulisähkön tuotannon osuudesta, 10% kokonaissähkönkulutuksesta. Millä määrällä merituulipuistoja (off-shore) tämä tavoite saavutettaisiin ja kuinka paljon on panostettava sähkön kulutuksen vähentämiseen. Mielestäni on tarpeetonta spekuloida tällä kysymyksellä, olisi vain keskityttävä itse rakentamiseen ja edullisen tuulisähkön myyntiin.

Tommi Rautio

14.01.2004
Vapon toimitusjohtaja Hilli: "Tuulivoimatavoite ei toteudu ilman tukea"

Keskisuomalainen, 13 tammi 2004, s.9:-

Vapo Oy:n toimitusjohtajan Matti Hillin mukaan Suomen tuulivoimatavoitetta ei saavuteta ilman valtiovallan investointitukia. Jos pidetään kiinni 500 megawatin kapasiteettitavoitteesta, niin tarvitaan myös valtiovallan lisäpanostusta. Hilli kommentoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen lausuntoa, jossa todettiin, ettei valtiovalta tule myöntämään lisää suoraa tukea tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen. PVO-Innopowerin toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi ei halua valtiolta lisää suoraa tukea tuulivoimarakentamiselle. Hänen mukaansa tuulivoimalaohjelmia voidaan jatkaa, jos valtion tuki pysyy nykyisellä tasolla. Suhteellista osuutta ei tarvitse lisätä, koska liiketoimintaa ei pidä rakentaa tukien varaan. Luopajärvi ei halua Suomeen Saksan kaltaista tilannetta, jossa valtiovallan voimakas tuki on johtanut siihen, että tuulivoimaloiden laitteita ja koneistoja valmistava teollisuus on ajautunut vaikeuksiin.


Ylläpitäjän kommentit:
Ongelmahan on parin kolmen vuoden aikana ollut se, että KTM:stä ilmoitettiin tuen jatkumisen olevan epävarmaa ja tukisumman pienentyminen olisi todennäköistä. Samalla Euroopassa myytävien tuulivoimaloiden koko oli suurentunut ja hinta oli noussut vaikkakin MW hinta laskikin. Tuulivoimaloiden ostohintojen noususta seurasi tietysti myös se, että projektien investointisummat suurenivat ja siten myös KTM:ltä haluttava investointitukisumma.

Tänä vuonna KTM saa käyttää n. 27.000.000 euroa uusiutuvan teknologian hankkeisiin. Siinä joukossa on niin hakepolttokäyttöiset sähkö-/lämpölaitokset kuin tuulimyllytkin. Jos tämä summa saataisiin kokonaisuudessaan tuulipuistorakentamiseen, niin se riittäisi yhteen 60 MW kokoiseen tuulipuistoon tai yhteismäärältään 47 MW nimellistehoiseen useampaan tuulipuistoon.

STE Oy:n toimitusjohtaja Tommi Rautio


07.01.2004
Ympäristötuista vähän hyötyä ympäristölle

Helsingin Sanomat, Julkaistu 07.01.2004 klo 07:05

Ympäristötuilla ei ole ollut merkitystä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi tuulivoimahankkeisiin ohjatuista rahoista olisi saatu jopa 16 kertaa suurempi hyöty osoittamalla varat bioenergiainvestointeihin.

"Tuulivoiman tuotannolla ja sen tuella ei ole toistaiseksi saavutettu ympäristöhyötyjä käytännöllisesti katsoen lainkaan. Toisaalta tuulivoimalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminenkaan ei toisi merkittäviä ympäristöhyötyjä", virasto toteaa.
Tarkastusvirasto löysi vakavia puutteita ympäristöhankkeiden investointitukien seurannasta. Investointitukea on selvityksen mukaan myönnetty hankkeisiin, jotka olisivat varmuudella toteutuneet ilman tukeakin.

Virasto moittii myös, ettei hakijoille ole asetettu selkeitä päästöjen vähentämistä tai säästettyjä energiayksikköjä koskevia tavoitteita.
Tarkastusviraston mukaan energiatukipolitiikkaa ovatkin ohjanneet kotimaisen energiantuotannon turvaaminen sekä uuden teknologian käyttöönoton edistäminen, eivät aidot ympäristön näkökohdat.



08.01.2004
Ylläpitäjän kommentti.


Toimittajan laatima "uutinen" on hieman puutteellinen, sillä tässä yhteydessä ei mainita sanaakaan mm. sähköenergian kulutuksen on kasvusta viimevuosina ja sen osuudesta päästöjen kasvuun. Maata sähköistetään edelleen huomattavalla vauhdilla. Aina kun uusia sähkölaitteita hankitaan ja liitetään verkkoon, lisääntyy sähkön kulutus ja sitä myöten mm. CO2 päästöt.

Tähän mennessä Suomeen on rakennettu 73 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu nimellisteho on vain 47,65 MW. Voimalat ovat enimmäkseen vanhanaikaisia 1990-luvulla valmistettuja malleja. Keskimääräinen nimellisteho on vain 652 kW. Samaan aikaan ilmastonmuutos on johtanut tuulisuuden vähenemiseen Perämeren alueella. Tuulivoimalat ovat tuottaneet aiemmin toteutunutta vähemmän.

Yhtälö on sellainen, että samalla kun sähköenergian kulutus kasvaa ja tuulisähkön tuotanto vähenee, ei päästöjä voida millään vähentää. Tosiasia tietysti on, että tuulivoimarakentamisen investointituet ovat eräällä tavalla hukkaan heitettyä rahaa, sillä tähän mennessä yksikään tuulivoimarakentaja ei ole perustellut tuen hakemistaan sillä, että haluttaisiin tuottaa edullisempaa tuulisähköä. Nykyisin edelleen väitetään, että tuulisähkö olisi kuluttajalle kalliimpaa kuin perinteinen sekasähkö.

Ihmetellä sopii kylläkin sitä VTTV:n käsitystä, että hakijoille ei olisi asetettu selkeitä tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Käsitykseni mukaan kysymyksessä on tuulivoimaliiketoiminta joka on riippuvainen luonnosta ja säästä. Tästä syystä kenenkään ihmisen on mahdoton asettaa mitään taloudellisia tai muitakaan tavoitteita, edes VTTV:n asiantuntijoiden.

STE Oy:n toimitusjohtaja Tommi Rautio

 

PÄÄSIVULLE