Suomen tuulienergia tiedottaa alan tapahtumista.

Uutisia lisätään myös aiemmille uutiskausille.

Kannattaa tutustua uutishistoriaan. Mm. talvi 2001-02. Terveisin Tiedotusosasto



HELSINGIN MERIALUEEN TUULIVOIMAKAAVOITUS SABOTOITU


Turhaa työtä ja tuuleen heitettyä rahaa

Vuonna 1998 tehty valtuustoaloite poiki tukun roskapaperia, sillä Helsingin merialueen tuulipuistokaavoitus lähti liikkeelle väärästä päästä. Työssä oli mukana niin monta ns. asiantuntijaa, että hyvän idean oli pakko epäonnistua. Kaupunkisuunnitteluvirasto sai aikaiseksi runsaasti tutkimuksia, joissa ensinnäkin mittasuhteet olivat kuin toiselta planeetalta. Mm. ainuttakaan järkevää havainnekuvaa ei esitetty. Haluttiin vain keskittyä esittelemään ns. pahin vaihtoehto, jossa tuulivoimalat ovat väriltään mustia, ne olisivat suorissa riveissä tasavälein pitkin poikin Helsingin edustalla saariston keskellä. KSV:n tarkoituksena oli ilmeisesti antaa julkisuuteen sellainen selkeä psykologinen vaikutelma, että kun tuulivoimaloita Helsingin avomerialueelle rakennetaan, niin silloin niitä pystytetään kymmenittäin tai jopa sadoittain. Sen verran yliampuvia kalliit tutkimukset jo alun alkaen olivat.

Hyvä idea lakaistiin maton alle

Tuulivoimakartoitus sisälsi vain muutaman ns. järkevän osion kuten kulttuurimaisemaan liittyvät tutkimukset. Sitävastoin suurta yleisöä eniten kiinnostanut visuaalisten vaikutusten arviointi järjettömine kuvineen ja kaavioineen johti odotetun laajuiseen ja voimakkaaseen vastustukseen, jossa kaikkein oudoin selitys oli purjehtimisen käymisen mahdottomaksi tuulten loppuessa Helsingin edustalla. Loppujen lopuksi saatiin riittävän monta ideaa vastustavaa mielipidettä kirjattua ja tänään Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen esityslistalla kummittelee vain tuulivoima tutkimuksiin viittaava otsikko. Karttaehdotuksesta tuulivoimaloille ehdottamani ulkosaaristolinjan eteläpuoliset alueet on poistettu. Kansalle annettiin vääränlainen kuva koko asiasta ja juttu yritetään piilottaa joksikin aikaa maton alle.

Tommi Rautio
Julkaistu Uutislehti 100 viikolla 1/2003

Uutisia ajalta 1.9. -30.11.2002

Pääkirjoitus ÅLAND-lehti



Tuulivoimasta on ympäristölle sekä hyötyä että haittaa

Nyhamnin saariston tuulipuistohankkeesta ei ilmeisesti tule mitään. Maakunnan budjettiin ei ole merkitty projektille varattua summaa, itse asiassa projektia ei edes mainita. Toteutuessaan Nyhamnin projekti olisi nostanut tuulivoiman osuuden Ahvenanmaan sähköntuotannosta kuudesta prosentista 23:een. Virallinen syy on, että ympäristövaikutusten arviointiin maakunnanhallituksen mielestä tulisi liittää erityinen linnuston arviointi, ja että tällaisen tekeminen kestäisi yli vuoden. Tätä odotettaessa tuulipuistoa koskevaa budjetin kohtaa ei ole syytä ottaa esille. Vuoden 2003 budjettiin Nyhamnin projektia on kuitenkin ilmeisesti myöhäistä ottaa mukaan. Projektin osallisille, joita ovat Ålands vindkraft ab ja Ålands vindenergiandelslag, on etukäteen luvattu 18 miljoonaa markkaa EU-määrärahaa seitsemän tuulimyllyn rakentamiseen Nyhamnin saaristoon. Tunnusomaiseen EU-tyyliin rahat on kuitenkin korvamerkitty ja määräraha häviää, jos sitä ei käytetä annettuun määräaikaan mennessä - eli nyt tai ei koskaan.

Projektin puolestapuhujat kyseenalaistavat maakunnanhallituksen perustelujen rehellisyyden. Heidän mielestään ympäristövaikutusten arviointiin ei olisi ollut tarpeellista sisällyttää vuoden kestävää linnuston arviointia. Tuulivoimatuottajien mukaan maakunnanhallituksen avustus, joka olisi tarvittu EU-rahoituksen lisäksi tekemään projektista taloudellisesti kannattava, olisi ollut 26 miljoonaa markkaa. Ottaen huomioon maakunnanhallituksen esittämän alijäämäisen budjetin on ymmärrettävää, ettei se ole erityisen innostunut uusista menoista. Vaikuttaa siltä, että maakunnanhallituksen ja tuulivoimayhtiöiden välinen kommunikaatio on sujunut huonosti. Jos maakunnanhallitus todella olisi halunnut priorisoida tuulivoimaa ja Nyhamnin projektia, olisi budjettia voitu hioa aivan eri kulmista. Vaadittavat selvitykset olisi voitu panna alulle hyvissä ajoin.

Kysymys ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin esim. Åland-lehti haluaa antaa ymmärtää eilisessä pääkirjoituksessaan, jonka mukaan projektia vastaan äänestäneiden puolueiden tulisi varoa esiintymästä luonnonystävinä seuraavissa vaaleissa. Keskustelu tuulivoiman negatiivisista ympäristövaikutuksista käy kuumana sekä Suomessa että Ruotsissa. Politiikassa on harvoin kysymys niin yksinkertaisista valinnoista kuin se, ollaanko ympäristöystävällisiä vai ei. Tuulivoima on tästä tyypillinen esimerkki. Se on sähköntuotantomuoto, joka ei tuo mukanaan kasvihuonekaasuja eikä typpipäästöjä. Toisaalta tämä puhdas energiantuotanto vaikuttaa luontoon, eläimistöön ja kulttuurimiljööseen mitä suurimmassa määrin. Tuulivoiman lisärakentaminen siinä määrin, että voisimme elää kokonaan puhtaan energian varassa merkitsisi käytännössä sitä, että suuri osa koskemattomasta saaristoluonnostamme tuhoutuisi. Puhtauden käsite on silloin määriteltävä uudelleen. Tässä on yksi poliittisen keskustelun tavoite. Ja silloin ei vielä ole ollut puhetta rahasta. Tuulivoiman lisärakentaminen ei ole erityisen halpaa. Olisiko nämä rahat mahdollista käyttää muulla tavoin puhtaamman energiantuotannon hyväksi tai auttamaan kuluttajia kuluttamaan vähemmän energiaa?

Ylläesitetyt ajatukset eivät tarkoita, että Nya Åland vastustaisi tuulivoiman lisärakentamista tai Nyhamnin projektia tai olisi sitä mieltä, että rahat tulisi käyttää joihinkin muihin tarkoituksiin. Nya Ålandin tarkoitus on sanoa, ettei poliittisessa keskustelussa voi ratsastaa näennäisellä ympäristöystävällisyydellä vain sen perusteella, että puhuu tuulivoiman puolesta. Ne, jotka syystä tai toisesta ovat epäröivällä kannalla tuulivoiman lisärakentamisen suhteen - esim. ympäristösyistä - eivät ole vähemmän ympäristöystävällisiä kuin tuulivoiman puolestapuhujat.

LARS ROSENBLAD

21.11.2002
Sähköenergian hinta nousussa Suomessa


Energiayhtiö Fortum aikoo nostaa sähkön hintaa keskimäärin viisi prosenttia ensi vuoden alusta alkaen. Korotukset koskevat yhtiön toistaiseksi voimassa olevia sähkösopimuksia. Niiden piirissä on noin 200 000 asiakasta.

Myyntihintojen korotus johtuu Fortumin mukaan kuivan kesän ja syksyn aiheuttamasta sähkön markkinahinnan noususta Pohjoismaissa. Korotukset eivät vaikuta voimassa olevien määräaikaisten sopimusten hintoihin. Kerrostalossa tyyppiasiakkaan sähkön hinta kallistuu noin 0,6 euroa ja omakotitalossa 1,6 euroa kuukaudessa.

Fortum yhtenäistää siirtohinnoittelua myös ensi vuoden alusta lähtien. Se merkitsee yhtiön mukaan yleisesti hintatason laskua. Fortum antaa ennakkolaskelman kuluttajakohtaisista hinnanmuutoksista seuraavassa sähkölaskussa. Uutinen on lähtöisin STT:ltä.

____________________________________________________________________________

Fortumin välittämän yleissähkön hinta ts. YLEISTARIFFI on 1.1.-31.12.2002 välisenä aikana 4,29 snt / kWh. Suomen rahassa tämä vastaa 25,507 p / kWh.
Voimassaolevia hintoja tutkitaan edelleen ja niistä raportoidaan näillä sivuilla.

Vaasan sähkö Oy:n välittämän tuulisähkön hinta on 3,77 snt / kWh, joka vastaa Suomen rahassa 22,415 penniä per kWh. Ts. tuulisähkö on jo tänäpäivänäkin hyvin edullista sähköä.

Tommi Rautio

6.11.2002
Suomen Tuulienergia - FWT Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 31.10.2002


Yhtiökokouksessa päätettiin jatkaa osakeantia 31. maaliskuuta 2003 asti.
Osakeannin ehtoja päätettiin muuttaa hieman joustavammiksi.

Antiin sovelletaan Arvopaperimarkkinalakia, huom. 1 luku 2§ 2 momentti

Suomen Tuulienergia - FWT Oy:n osakeannin ehdot:

Osakkeiden myynnin tarkoituksena vahvistaa yhtiön omarahoituspääomaa Helsingin merialueelle suunniteltavan tuulipuiston rakentamista varten.

Anti on uusmerkintä, jolla tarjotaan merkittäväksi 1 - 6318 kappaletta STE Oy:n B- ja C- sarjan osakkeiden merkintäoikeuksia seuraavasti:

B-sarja 1000 kpl
C-sarja 5318 kpl

Yhtiön osakepääomaa korotetaan 25.272 euroa.

Osakkeiden nimellisarvo on 4 euroa.

Osakkeen merkintähinta on 10 euroa.

Osakkeen kokonaishinta on 200 euroa. Erotus on suoritettava 1 kuukauden kuluessa siitä, kunnes yhtiö saa rakennusluvan.

Merkintäaika alkaa 01.11.2002 ja päättyy 31.03.2003.

Osakeyhtiölain 2§ 1 mom mukaista merkintäetuoikeutta nykyisille osakkaille ei käytetä.

Merkintäoikeus luovutetaan koko Suomen kansalle seuraavasti:

1. Merkintäoikeus B-sarjan osakkeisiin on suomalaisella PK-teollisuudella ja maatilatalouksilla, joiden vuotuinen sähköenergian kulutus on vähintään 15.000 kWh.

2. Merkintäoikeus C-sarjan osakkeisiin on suomalaisilla kotitalouksilla (kerrostalo- ja omakotitaloliittymänhaltijat), joiden vuotuinen sähköenergian kulutus on vähintään 1.000 kWh.

3. B-osake antaa kaksi ääntä ja C-osake yhden äänen yhtiökokouksessa.

Merkintä tapahtuu pyytämällä yhtiötä lähettämään merkintälista postitse ja palauttamalla se ohjeiden mukaisesti täytettynä yhtiölle tai käyttää yhtiön verkkosivuja ohjeiden mukaisesti.

Annissa varattujen osakkeiden merkintähinta on suoritettava yritystilille heti merkinnän tapahduttua.

Saadut varat talletaan ylikurssirahastoon käytettäväksi ”HELSTE 8 ” tuulipuiston valmisteluun ja rakentamiseen.

_____________________________________________________________________

Tuulivoimayritys ei saanut lupaa selvittää Vuosaaren satamaa voimalan paikkana


Tuulivoimayritys ei saanut lupaa selvittää, olisiko Vuosaaren satama sopiva paikka tuulivoimalalle.

Helsingin satamalautakunta ei myöntänyt lupaa EMP-Projectsille, vaan päätti palauttaa asian valmisteluun. Lautakunta epäili, että tutkimuksia tehnyt yritys on etulyöntiasemassa, jos voimalan paikasta tulee kilpailu.

EMP-Projects on kaavaillut kolmen tai neljän tuulivoimalan rakentamista Vuosaaren satamaan tulevalle aallonmurtajalle. Yksi voimala tuottaisi sähköä noin megawatin.
Lähde: Ylen aikainen

EMP-Projects Oy:n kotisivut www.empgroup.com
Ylen toimittaja ilmeisesti tarkoittaa megawatin tuotannolla voimalan nimellistehoa, joka olisi 1 MW. Ilmeisesti voimala tuottaisi energiaa, joka mitataan megawattitunneissa ja vuositasolla se voisi olla 2000-2500 MWh kyseisellä paikalla.

Metso Drives odottaa tuuliturbiineista vahvaa kasvua

Tekniikka & Talous, 31.10 2002


Tuuliturbiinimarkkinoiden odotetaan kasvavan vajaassa 10 vuodessa suuremmaksi kuin maailman paperikonemarkkinat. Tällä hetkellä tuuliturbiinimarkkinoiden arvo on 3 mrd. euroa, mutta vuonna 2010 arviolta jo 20 mrd. euroa.

Voimansiirtolaitevalmistaja Metso Drives kasvaa tuuliturbiinien mukana. Toimitusjohtaja Erkki Pylvänäisen mukaan huoli ilmastosta ajaa liiketoimintaa kasvuun. Yhtiö valmistaa jo sarjatuotteena 1 000 tuuliturbiinivaihdetta 660 kW -1,5 MW:n voimaloihin. Yksikkökoot kasvavat ja jatkossa tuotanto suunnataan 3-5 MW:n kokoluokkaan. Yritys valmistuu investoinneilla myös siihen, että tuulivoima siirtyy multimegawattiluokkaan.

Yritys pääsee testaamaan 6 MW:n teholla toimivien voimaloiden vaihteita. Pylvänäisen mukaan tuuliturbiinivaihteisiin haetaan myös lisää älyä mm. etädiagnostiikan ja automaattisen kunnonvalvonnan kautta. Tuulivoiman markkinoista kaksi kolmasosaa on vielä Euroopassa, mutta Pohjois-Amerikan merkitys kasvaa. Aasiassa on vielä hiljaista.

Metso-konsernin varatoimitusjohtajan Sakari Tammisen mukaan tavoitteena on pysyä järkevällä tavalla kasvutahdissa. Uudet investoinnit laajentavat kapasiteettia 30 %:lla. Metso Drivesin 145 milj. euron liikevaihdosta pelkästään tuuliturbiinivaihteet tuovat 50 milj. euroa.


Tutkimus tuulivoimarakentamisen suosiosta Ruotsissa.

Kaksi kolmesta tuulivoiman kannalla

Göteborgs-Posten 14.10 2002


Tutkimuksessa kaikkiaan 1310 henkilöä vastasi kysymykseen, kannattivatko he tuulivoiman lisärakentamista Länsi-Ruotsiin. Sifon suorittama tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina tämän vuoden elo-syyskuun vaihteessa. Vastanneista vain 20 % vastusti uusien tuulivoimaloiden rakentamista.

Yhteensä 67 % haastatelluista oli lisärakentamisen kannalla, kun taas 13 % epäröi. Positiivisimmin tuulivoimaan suhtautuivat Länsi-Göötanmaan pohjois- ja itäosien asukkaat. Edelleen 75 % sosialististen puolueiden äänestäjistä kannatti lisärakentamista, kun vastaava luku porvaripuolueiden äänestäjien keskuudessa oli 10 prosenttia alempi.

Tutkimuksen mukaan ei ole havaittavissa suuria eroja naisten ja miesten suhtautumisessa tuulivoimaan. 68 % miehistä ja 66 % naisista oli lisärakentamisen kannalla. Sitä vastoin ikäryhmien väliset erot olivat huomattavasti suurempia. Myönteisimmiksi tuulivoimalle osoittautuivat 18-29-vuotiaat miehet. Heistä lisärakentamista kannatti 78 % ja vastusti 18 %. Vastaavat luvut saman ikäryhmän naisten keskuudessa olivat 64 ja 14 %.

Vähiten kiinnostuneita tuulivoimasta olivat yli 65-vuotiaat naiset. Heistä 59 % kannatti lisärakentamista vastaavan luvun ollessa miesten kohdalla 62 %..

Länsi-Göötanmaalla on tällä hetkellä noin 120 käytössä olevaa tuulivoimalaa. Vastaava määrä Hallannissa on noin 90. Koko Ruotsissa on noin 600 tuulivoimalaa ja niiden tuottama energiamäärä on suhteellisen pieni. Valtion suunnitelmien päämääränä on, että uusiutuvien energiamuotojen tuotantomäärä vuonna 2015 nousisi vähintään 10 TWh:iin. Muun muassa Göteborg Energi suunnittelee noin 50 merituulivoimalan rakentamista Fladeniin noin 25 km Varbergista länteenpäin.


Tiedote 05.09 2002

Smöla on vain alkua

Statkraft Norja


Kun kuningas Harald oli painanut napista, alkoivat kaikki Smölan yhteensä 20 tuulimyllyä pyöriä - hitaasti - yksi toisensa jälkeen.

”Tämä on ensimmäinen askel Norjan tuulivoimatuotannossa” sanoi Statkraftin konsernijohtaja Bård Mikkelsen lehdistöväelle Norjan ensimmäisen tuulipuiston virallisissa avajaisissa Smölassa torstaina.

Smölan 20 tuulimyllyn tuotanto on 120 GWh vuodessa, mikä vastaa noin 6 000 norjalaisen kotitalouden kulutusta. Ensimmäinen askel on otettu, ja näin on päästy vähän matkaa eteenpäin tiellä kohti Statkraftin päämäärää - 2 TWh tuulivoimaa ennen vuotta 2010. Smölan ensimmäisen tuulipuiston rakennuskustannukset ovat nousseet noin 320 - 330 miljoonaan kruunuun, joista 25 prosenttia on saatu investointitukien muodossa. Lisäksi tuulipuisto maksaa valtiolle vain puolet energiaverosta. Näiden tukitoimenpiteiden ansiosta projekti on Statkraftille kohtalaisen kannattava.

Seuraavaksi kysymys kuuluu, miten rahoitetaan Smölan toinen rakennushanke ja muut suunnitellut tuulivoimaprojektit, joiden avulla Statkraftin on tarkoitus saavuttaa päämääränsä vuonna 2010. Mikkelsen on optimistinen. Huolimatta ENOVAlta kantautuvista negatiivisista signaaleista, joiden mukaan kaikkia Norjassa suunnitteilla olevia tuulivoimahankkeita ei olisi mahdollista tukea taloudellisesti, Mikkelsen uskoo, että tavoite tullaan saavuttamaan.

- Norja on nyt nostanut lipun korkealle uusiutuvien energiamuotojen puolesta, ja uskon, että poliittinen tahto tulee myös näkymään konkreettisina toimenpiteinä. Meillä on edellytykset toteuttaa nämä suunnitelmat käytännössä, ja näin ollen uskonkin, että tulemme saavuttamaan tavoitteemme, Mikkelsen sanoo.

Vielä ei ole selvää, miten Norjan tuulipuistojen rahoitus jatkossa tulee tapahtumaan, mutta Statkraftin johdon mukaan mahdollisuuksia on useita, mm. vihreät sertifikaatit, investointituet ja/tai erityyppiset verohelpotukset.

Kääntänyt Annika Ivantso

 

PÄÄSIVULLE